"Meat-eating orchids forgive no one just yet
Cut myself on angel's hair and baby's breath 
Broken hymen of your highness I'm left back
Throw down your umbilical noose so I can climb right back"


Huomasin jälleen unelmoivani... Todellisuudessa olin vielä koulussa, äidinkielen tunnilla.
Mutta unelmissani, jotka vielä joskus olen päättänyt toteuttaa, olin muusikko...
Muusikko joka ei halunnut kuuluisuutta. 


Rakastin sanojen kirjoittamista, päässäni vain surisi pinottain sanoja jotka minun oli pakko saada kirjoittaa. Tulisin hulluksi, jossen saisi kirjoittaa lauluja, ja runoja.. Niiden tekeminen oli minulle huumetta. Sain aikaiseksi mielenrauhan, kun pääsin kirjoittamaan. En yleensä kirjoittanut sanoja paperille. Kirjoitin ne sinne, missä ne näyttivät parhaimmalta.. Esimerkiksi röökiaskiin.


Kello soi. Taas yhtä pirteästi kuin aina.. Äh mitä paskaa ! Pirteys ei ollut minun alaani. 
Olin vain hiukan masentunut tavallinen 17 vuotias muija, jolla kaikki meni päin vittua..


Kävelin ulos luokasta, ja suuntasin kohti kotia.. Yksin, niinkuin aina. Minulla ei ollut muutakuin 
pari hyvää frendiä. Jackie ja Kristian, nuo kaksi jätkää keiden kanssa vietin aikaani.. Suurimman 
osan ajastani, olin kyllä yksin.. Yksin himassa soittamassa kitaraa ja tekemässä uusia biisejä.


Minulle oli tärkeintä saada biisit valmiiksi, en halunnut jättää mitään kesken. Tosin kotona mutsi
vainosi minua koko ajan hänen typerillä kysymyksillään..  " Kuinka koulussa sujuu ? Eihän sulla ole
nälkä ? ... " 


Tänään olin sopinut meneväni ulos Jackien ja Kristianin kanssa.. Noh, kyllä minä ennen viittä ehdin 
yhden biisin kirjoittaa. Ja niin ehdinkin, juuri ennen kuin Jackie soitti minulle..
"Hei jätkä, missä sä meet ? Kai sä muistat et sun piti tulla tänään meidän kaa ulos riehuu.. Kelattiin Kristianin kans, et mentäis sinne vanhaa kaivoksee jotai sekoilee.. Kai sä oot viel messis?" 
 Jackie selitti kaiken yhtä nopeasti putkeen kuin aina.. 
"Joo tottakai mä olen tulossa, ei teidän seuraa voi välttää... Nähdään viiden minuutin päästä treeniksel, okei ? " Sanoin Jackielle ja lopetin puhelun. 


Kävelin portaat alas alakertaan ja laitoin kengät jalkaan ja nappasin laukkuni ja lähdin kävelemään ovea kohti kunnes äitini huutaa keittiöstä "Minne olet menossa ? Olen juuri tekemässä ruokaa ! Söisit edes ensin.." En jaksanut edes vastata mutsille, lähdin vaan. Ei se sen jälkeen edes yrittänyt kysellä mitään. 


" Come as you are, as you where
As I want you to be 
as a friend, as a friend, as an old enemy.
Take your time, hurry up
The choice is yours, don't be late
Take a rest, as a friend, as an old memory
Memory " 


Kuuntelin musiikkia ipodistani.. Kunnes pääsin treeniksen ovelle, jossa riekkuivat Jackie ja Kristian..
"Hei jätkä ! Joko lähdetää ? " Kristian huutaa jo kauempaa..
"Joo, mennää vaa, mitä jätkät ?" Vastasin heille...


Kävelimme kohti vanhaa kaivosta, jossa aijoimme viettää aikaa, olla ehkä yötä..
Ihan sama, sen näkee sitten.....










Biisien pätkät; 


Nirvana - Heart-Shaped box
Nirvana - Come as you are